Sisustusarkkitehti ja Suomen kaunein koti -ohjelman tuomari Joanna Amemorin puoliso on erikoishammaslääkäri Masamitsu Amemori. Japanissa syntynyt Masamitsu on kouluttautunut protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäriksi.
Joanna on kertonut miehensä kannustaneen häntä vaihtamaan alaa ja opiskelemaan sisustusarkkitehtuuria.
Pariskunnan perheeseen kuuluu kaksi lasta. Joanna ja Masamitsu jakavat perhearkensa Helsingin Kulosaaressa sijaitsevassa 1950-luvun talossa, jonka he ovat kunnostaneet yhdessä.
Masamitsu Amemorin tausta
Masamitsu Amemori on syntynyt Japanissa suomalais-japanilaiseen perheeseen. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä japanilainen. Masamitsu muutti Suomeen kolmivuotiaana ja on rakentanut työuransa suomalaisessa terveydenhuollossa.
Hän puhuu suomea, englantia, ruotsia ja japania. Vapaa-ajallaan hän harrastaa juoksua, kuntosaliharjoittelua ja hiihtoa.
Masamitsu valmistui hammaslääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2010. Kolme vuotta myöhemmin hän suoritti hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon, ja vuonna 2017 hänestä tuli protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri.
Hän on myös osallistunut koulutuksiin Harvardin yliopistossa ja luennoinut muille hammashoidon ammattilaisille.
Masamitsu työskentelee Ebeling Hammaslääkäreillä Helsingissä sekä Hohteella Vantaan Tikkurilassa. Hän hoitaa muun muassa hammaspuutoksia, purentaongelmia ja leukanivelvaivoja sekä tekee esteettisiä hammashoitoja.
Puoliso kannusti uuteen uraan
Joanna Amemori työskenteli ennen sisustusalan uraansa sosiaali- ja nuorisotyössä. Luova ala oli kiinnostanut häntä jo lapsuudesta lähtien, mutta aikuisena hän epäili mahdollisuuksiaan aloittaa opinnot uudella alalla.
Masamitsun kannustus auttoi häntä ottamaan ratkaisevan askeleen.
Joanna kertoi elokuussa 2024 Seiskan haastattelussa jännittäneensä opiskelua Aalto-yliopistossa.
Hän kuvaili miehensä merkitystä uranvaihdolle näin:
”Mieheni kehotti kokeilemaan.”
Joanna kouluttautui sisustusarkkitehdiksi ja on sittemmin työskennellyt muun muassa Artekilla sekä pyörittänyt omaa suunnittelutoimistoaan.
Hän nousi laajemman yleisön tietoisuuteen Suomen kaunein koti -ohjelman tuomarina vuonna 2024. Televisiotyö oli hänelle uusi kokemus, ja hän kertoi yllättyneensä, kun ohjelman tuotannosta otettiin häneen yhteyttä.
Joanna on ollut mukana ohjelman 14. ja 15. tuotantokaudella.
Yhteinen koti Kulosaaressa
Yksi pariskunnan näkyvimmistä yhteisistä hankkeista on ollut heidän kotinsa kunnostaminen.
Joanna ja Masamitsu asuivat aiemmin Helsingin keskustassa. He hankkivat sittemmin Kulosaaren meren läheisyydestä noin 200-neliöisen omakotitalon, jonka arkkitehti Olof Hansson oli suunnitellut 1950-luvun lopulla.
Rakennus ei ollut ostettaessa hyvässä kunnossa. Sen piha oli kaivettu auki, osa rakenteista purettu ja kellariin päässyt vettä.
Vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta pariskunta näki talossa mahdollisuuden.
Joanna kuvaili ensivaikutelmaansa lokakuussa 2025 julkaistussa Avotakan jutussa:
”Kumpikin meistä tajusi kuitenkin heti paikan erityislaatuisuuden.”
Kunnostus kesti noin kaksi vuotta. Rakennuksen alkuperäisiä ovia, portaita ja kattopalkkeja pyrittiin säilyttämään, vaikka huomattava osa talosta jouduttiin purkamaan kosteusvaurioiden vuoksi.
Joanna vastasi sisustussuunnittelusta. Hän halusi kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria mutta tuoda kotiin myös perheen omaa tyyliä.
Lopputuloksessa yhdistyvät luonnonmateriaalit, taide, vintagekalusteet ja suuret merelle avautuvat ikkunat.
Joanna kertoi Avotakassa heidän asuneen talossa lähes kolme vuotta lokakuuhun 2025 mennessä.
Japanilaisuus näkyy kotona
Masamitsun japanilainen tausta on osa perheen kansainvälistä arkea, ja se näkyy myös tavassa, jolla heidän kotiaan tulkitaan.
Joanna kertoi Avotakassa, että vieraat ovat havainneet sisustuksessa japanilaisia vaikutteita. Hän ei kuitenkaan ollut tietoisesti lähtenyt rakentamaan japanilaistyylistä kotia.
Hänen suunnittelunsa perustuu pohjoismaiseen sisustusperinteeseen, jota täydentävät kiinnostus japanilaiseen, keskieurooppalaiseen ja brittiläiseen muotoiluun.
Kodissa on myös Joannan lapsuudesta kumpuavia vaikutteita. Hänen isänsä Philippe Gueissaz on kuvanveistäjä ja valokuvaaja, ja taide oli tärkeä osa Joannan lapsuudenkotia.
Kaksi lasta ja perhearki
Joanna ja Masamitsu ovat kahden lapsen vanhempia. Lokakuussa 2025 julkaistussa Avotakan kotiesittelyssä lapset olivat 9- ja 11-vuotiaita.
Joanna on kertonut, että kodin tilaratkaisuissa on huomioitu sekä perheen yhteinen aika että jokaisen mahdollisuus omaan rauhaan.
Olohuoneessa on tilaa lasten leikeille ja temppuradoille, kun taas omat huoneet tarjoavat mahdollisuuden vetäytyä.
Perheen esikoinen on kiinnostunut kasveista ja haaveillut omasta viidakkohuoneesta.
Joanna on puhunut julkisuudessa myös perheensä keskustelutavoista. Hän kertoi Seiskalle joutuneensa opettelemaan malttia television kuvauksissa, sillä kotona toisen puheeseen reagoiminen kesken lauseen oli ollut hänelle luontevaa.
Kameran edessä hänen piti oppia odottamaan omaa puheenvuoroaan.
Masamitsun oma yritys
Hammaslääkärin työnsä lisäksi Masamitsu toimii Dento Oy:n toimitusjohtajana.
Vuonna 2013 perustettu yhtiö tarjoaa hammaslääkäripalveluja. Joannan nimi löytyy yrityksen julkisista vastuuhenkilötiedoista toimitusjohtajan sijaisena.
Dento Oy:n liikevaihto oli syyskuussa 2025 päättyneellä tilikaudella noin 1,15 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli noin 471 000 euroa.
Masamitsu kertoo omilla ammatillisilla verkkosivuillaan hoitaneensa yli 16 000 potilastapausta ja tehneensä yli 3 000 implanttihoitoa. Kyseessä ovat hänen itsensä ilmoittamat luvut.
Vaikka puolisot työskentelevät eri aloilla, heidän nimensä yhdistyvät näin myös yritystoiminnassa.
Joanna kertoi sairastumisestaan
Huhtikuussa 2026 Joanna kertoi julkisuudessa sairastuneensa rintasyöpään. Hän oli saanut diagnoosin toukokuussa 2025 huomattuaan rinnassaan kyhmyn jo aiemmin.
Joanna kävi läpi sytostaattihoitoja, leikkauksen, sädehoitoa ja lääkehoitoja.
MTV Uutisten haastattelussa hän kertoi tutkimustulosten odottamisen olleen raskasta sekä hänelle että hänen perheelleen.
Hän kuvaili odotusaikaa seuraavasti:
”Se odotusaika, kun selviteltiin, että kuinka pitkälle se syöpä on ehtinyt levitä, oli itselleni ja perheelleni todella raskasta aikaa.”
Joanna halusi kertoa sairaudestaan kahdelle lapselleen rehellisesti mutta heidän ikätasonsa huomioiden. Hän painotti lapsilleen, että hoitojen tarkoituksena oli auttaa häntä paranemaan ja että kaikenlaiset tunteet olivat sallittuja.
Sairastuminen vaikutti myös hänen televisiotyöhönsä. Hän kuvasi Suomen kaunein koti -ohjelman 15. kauden diagnoosin jälkeen, mutta ei enää osallistunut marraskuussa kuvattuun finaaliin.
Huhtikuun haastattelussa Joanna kertoi raskaiden hoitojensa päättyneen ja palanneensa kokopäiväiseen työhön. Hän kiitti läheisiään ja ystäviään saamastaan tuesta.
Hän ei eritellyt haastattelussa Masamitsun henkilökohtaista roolia hoitojen aikana.
Joanna puhui puolisostaan
Joannan tuoreimpiin julkisiin mainintoihin puolisostaan kuuluu toukokuussa 2026 julkaistu Avotakan kolumni.
Siinä hän pohti muuttunutta suhtautumistaan romanttisiin sisustusyksityiskohtiin, kukkiin ja koristeellisuuteen.
Joanna kertoi suhtautuneensa aiemmin ruusukimppuihin varauksellisesti. Hän oli jopa vihjannut puolisolleen, että toivoisi ruusujen sijaan mieluummin veistoksellista oksaa.
Myöhemmin hänen mieltymyksensä olivat kuitenkin muuttuneet, ja ajatus ruusuista keittiön pöydällä oli alkanut tuntua viehättävältä.
Joannan julkiset puheet suhteestaan Masamitsuun liittyvät ennen kaikkea perheeseen, yhteiseen kotiin ja puolison antamaan kannustukseen.
Heidän tapaamisensa ajankohdasta, seurustelun alkuvaiheista, mahdollisesta kihlauksesta tai vihkimispäivästä ei ole vahvistettuja julkisia tietoja. Myöskään pariskunnan erosta tai muista parisuhdekriiseistä ei ole löytynyt luotettavasti vahvistettuja uutisia.
Masamitsu on pitänyt oman julkisen profiilinsa pääasiassa hammaslääkärin työhönsä liittyvänä. Pariskunnan parisuhdehistoriasta ei ole tiedossa erillistä podcast-haastattelua, jossa nämä yksityiskohdat olisi kerrottu.
